Toiminnallista arkea

Keskiviikkona piipahdin Riihimäellä Liikkuva koulu -alueseminaarissa. Oli huolestuttavaa kuulla, että keskimäärin alakoululaiset liikkuvat 6 tunnin koulupäivän aikana 32 minuuttia ja yläkoululaiset vain 17 minuuttia. Onni meillä ovat aamun pitkät (30min) välitunnit, jotka ainakin vielä ekaluokkalaisista suurin osa viettää juosten, kiipeillen, pelaten ja touhuten.

Jokaisen, aikuisen ja lapsen tulisi nousta aloiltaan edes seisomaan 17 minuutin välein. Harvoinpa lapset meidän luokassa noin pitkää aikaa kerrallaan istuvatkaan, saatika sitten opettaja. Pistetyöskentely, toiminnallisuus ja liike ovat arkipäivää luokassamme. Hienosti lapset osaavat kuitenkin tehdä hiljasta työtä omilla paikoillaankin. Niitä hetkiä on lähinnä perustestien tai muiden todella tarkkaa työskentelyä vaativien kynä-paperitehtävien kohdalla ja kestoltaan nekään tuokiot eivät ole juuri tuota 17 minuuttia pidempiä.

Viime aikoina metsäretket ja ulkona oppiminen ovat jääneet vähemmälle, kun olemme pitkillä tunneilla keskittyneet käsityöprojekteihimme (niistä lisää myöhemmin). Kun kässäprojektit saadaan päätökseen, lähdetään taas enemmän ulkoilemaan ja tutkimaan maailmaa koulupihan ulkopuolella.

Äidinkielessä opiskelemme usein pienissä ryhmissä, useilla pisteillä. Pistetyöskentelyssä liikettä tulee vähintään pisteeltä toiselle siirryttäessä, mutta usein osa pisteistä tehdään lattialla istuen tai pötkötellen, osa seisten ja vain osa pulpeteissa istuen.

Pisteillä voidaan harjoitella vaikkapa kirjainmuotoja eri tavoin. Viime viikolla pisteet jakautuivat niin, että yhdellä pisteellä tehtiin e-kirjainta kaverin selkään sormella, toisella pisteellä äly-/liitutaululle ja kolmannella pisteellä pyyhittävälle piirustustaululle Lopuksi kaikki siirtyivät Kirjaimet ja sanat -kirjaan, jonne päästessään oppilaalla oli jo useampi kymmen toistoa takanaan.

Yllä olevat kuvat ovat parin viikon takaa L-viikolta, jolloin pistetyöskentelyä tehtiin viikon toisella äidinkielen tunnilla. Yhdellä pisteellä oli korissa lappuja, joihin oli kirjoitettu edellisenä päivän aarrearkun sisällöksi arvattuja l-alkuisia sanoja sekä Minun sanani on -monisteita. Oppilas valitsi avustajan avulla korista mieluisen sanan, kirjoitti sen monisteeseen, laski montako kirjainta ja tavua sanassa on sekä piirsi sanaan liittyvän kuvan. Tämän jälkeen eriyttävänä tehtävänä oli kirjoittaa sanan tavut tai tehdä sanan kirjaimista uusia tavuja ja sanoja. 

Toisella pisteellä harjoiteltiin kirjainmuotoja ensin omatoimisesti älytaululla ja sen jälkeen Kirjaimet ja sanat -kirjaan ja kolmannella pisteellä ope luetutti L-aukeamaa aapisesta. Jokaisella pisteellä oli vain korkeintaan 5 oppilasta kerrallaan ja aikaa kullakin pisteellä käytettiin noin 15-20 minuuttia. 

Luokamme lattiaan on teipattu ruutuhyppelyruudukko, jossa hypellään mennen ja tullen, välillä tavuja tai kirjaimia laskien, välillä loruillen, useimmiten ihan muuten vain. 

 Ruokailuun siirtyessä valitsemme välillä erilaisia tapoja liikkua. Useimmiten olemme hiipiviä salapoliiseja tai metsän eläimiä. Halloween-viikolla leikimme hiljaisesti leijuvia haamuja. Välillä kyykkykävelemme kääpiöiden tapaan. Ja lapsia naurattaa, kun opekin kyykistelee reidet maitohapoilla käytävän päästä päähän.

Äidinkielessä käytämme paljon kirjainkortteja. Tällä kerralla teimme niistä ryhmissä matoja. Lapset ottivat vuorollaan  pinkasta kortin, keksivät sillä alkavan sanan ja saivat tämän jälkeen laittaa kortin madon jatkeeksi. Jos ei itse keksinyt sopivaa sanaa, sai "kilauttaa kaverille".